Narrien ristiretki Jugoslaviaan jatkuu

Heikki Typpö:

Suomella on tällä hetkellä kyseenalainen rooli Jugoslavian hajottamisessa. Entinen presidentti Martti Ahtisaari on antautunut USA:n ja Naton operaation poliittiseksi arkkitehdiksi laatimalla suunnitelman Kosovon irrottamiseksi Serbiasta. Ulkoministeri Ilkka Kanerva, poliittisen pätemisen riivaamana, touhuaa ympäri maailmaa Jugoslavian kriisin kärjistämiseksi ja Suomen sitomiseksi globaalin kapitalismin valloitussotaan. Broileripoliitikko Olli Rehn, EU:n komisaarina, on pantu operatiiviseksi komentajaksi Kosovon valloituksessa. Broileripoliitikon Kosovo-haastatteluista on ollut nähtävissä, että hänen takkinsa on tyhjä sodanjohtajalta vaadittavasta kansainvälisen politiikan tietämyksestä, karismasta puhumattakaan.

Kaikki nämä suomalaiset ”suurmiehet” ovat vain Georg Bushin juoksupoikia tai narreja, kuten Diana Johnstone kirjassaan ”Jugoslavia ja Nato, narrien ristiretki” kirjoittaa.

Mainittu kirja on todella ajankohtainen. Se on objektiivinen, kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen kuvaus Jugoslavian hajottamisesta ja niistä motiiveista, johon hajottaminen on perustunut ja perustuu edelleen. USA:n strategia Bill Clintonin kaudella, jolloin Jugoslavian kriisi alkoi, oli jatkoa kylmänsodan strategialle sosialistista leiriä vastaan. EU puolestaan halusi osoittaa USA:lle globalisaation nimissä, miten Saksan fasistisesta perinnöstä oli vapauduttu ja että nyt ollaan valmiita taisteluun fasismia ja Hitleriä vastaan Serbian orjuuttamassa Jugoslaviassa.

Neuvostoliiton ja Jugoslavian lähdettyä sosialismin rakentamisessa eri teille toisen maailmansodan jälkeen USA:n johtama länsi pyrki edistämään tuota erimielisyyttä tukemalla Jugoslaviaa taloudellisesti. Edullisten lainojen avulla Länsi sitoi Jugoslavian kehityksen omiin tarkoitusperiinsä. Taloudellisesti kehittymätön Jugoslavia otti tämän riskin, sillä se halusi aitoa kilpailua vapaamielisen ja demokraattisen sosialisminsa ja Neuvostoliiton stalinistisen sosialismin välille.

Tito halusi rakentaa Jugoslavian avulla kylmän sodan oloissa kolmannen, puolueettomien maiden blogin tasapainottamaan kärjistynyttä tilannetta. Tässä se turvautui aktiivisesti arabitaustaisiin islamilaisiin maihin. Jugoslavia oli tunnetusti monista kansallisuuksista koostuva valtio. Turkkilaisten valtakauden jäljiltä Jugoslaviassa oli paljon islamin uskoon kääntyneitä kansalaisia sekä Bosnian että Kosovon alueella. Omaksumansa strategian mukaisesti Titon Jugoslavia kohteli islamilaista väestönosaa hyvin. Sitä vaati läheinen yhteistyö islamilaisten valtioiden kanssa. Vielä tällä hetkelläkin Kosovon albaanien koulutustaso yliopistotutkinnoilla mitattuna on muita Jugoslavian kansoja korkeammalla tasolla. Myös poliittinen päätöksenteko painottui alueellisiin yksiköihin, tasavaltoihin ja autonomisiin alueisiin. Alueelliset valtakeskukset itse asiassa johtivat Jugoslaviaa. Tämä johti tietenkin keskusvallan heikentymiseen. Tässä tilassa Jugoslavia joutui kohtaamaan sosialismin romahtamisen Euroopassa.

Nationalismi, jolla Nato ja EU ovat Jugoslaviaan sekaantumistaan perustelleet, ei ilmennyt niinkään Sebian nationalismina, kuin islamilaisen kansanosan sekä Slovenian ja Kroatian nationalismina. Serbia, (suurimpana, mutta ei etuoikeutettuna kansana), olisi halunnut pitää liittovaltion koossa. Islamilainen kansanosa (jolla oli kansakunnan status Jugoslaviassa), sekä katoliset maat Kroatia ja Slovenia halusivat irtaantua Jugoslaviasta. Heitä kannusti sekä historialliset syyt toisen maailman jälkeiseltä ajalta, että lännen tarjoamat taloudelliset tukitoimet irtaantumisen jälkeen. Islamilaiset kansanosat halusivat tehdä Bosniasta ja Kosovosta islamilaiset valtiot keskelle Eurooppaa.

Tilanteen kärjistyttyä 1980 –luvun lopulla Lännen aktiiviset toimet lisääntyivät. USA ja Euroopan johtavat valtiot tekivät johtopäätöksen, että Jugoslavian sosialistinen liittovaltio oli hajoamassa. Teurastettavasta otuksesta on pyrittävä saamaan mahdollisimman suuri pala lihaa itselleen. Hitlerin valloittama alue Balkanin niemimaasta haluttiin liittää takaisin Eurooppaan. USA tarvitsi (ja myös sai) alueelta tarpeellisen tukikohdan Aasiaan, Lähi-itään ja entisen Neuvostoliiton alueelle suuntautuvia operaatioita varten.

Natsivallan vihanpidon suurimpana kohteena olivat serbit. Perinteestäkö johtuu, että EU:n suurin valtio Saksa, käy taas serbien kimppuun syyttäen sitä natsismista ja vertaamalla Milozevicia Hitleriin. (Psykohistorioitsijoille mielenkiintoinen ongelma) Diana Johnstone muistuttaa kirjassaan, että tuo natsi-kielikuva ontuu, sillä Jugoslaviassa ei ollut ennen sisäisiä sotia yhtään poliittista vankia eikä keskitysleiä. Serbian leimaaminen fasistiseksi ja yltiönationalistiseksi maaksi katsottiin kuitenkin riittäväksi perusteeksi aloittaa raaka sotaoperaatio Jugoslaviaa vastaan 1999. Tuo sota jäi Kosovon osalta kesken. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu annettiin Martti Ahtisaaren tehtäväksi. Näyttää siltä, että EU:n ja Naton inhimillisen katastrofin teoria on vaarassa johtaa uuteen inhimilliseen katastrofiin Euroopassa ja pahimmassa tapauksessa suuressa osassa maailmaa. Siinä Suomi haluaa taas juosta itseään maailmankartalle.

Diana Johnstonen mukaan EU:n käymissä ns. sovun- ja rauhanetsintäneuvotteluissa osapuolten kanssa Jugoslaviasta tehtiin tarkoituksella kansainvälisten sopimusten ja lakien vastainen tulkinta. Se tarkoitti sitä, että koska Jugoslavian liittovaltio on hajoamassa, sillä ei ole minkäänlaista juridista statusta. Ei myöskään liittovaltion niillä osilla, jotka olisivat halunneet pitää liittovaltion koossa, ja etsiä ratkaisua sisäisiin ongelmiin liittovaltion puitteissa esim. vaalien avulla, ollut kansainvälistä juridista statusta. EU halusi jättää Jugoslavian kansainvälisen lain ulkopuolelle. Sille sai tehdä mitä halusi, vain Lännen voima ratkaisisi miten syötäväksi sovittu saaliselän jaettaisiin. Tätä strategiaa EU, Olli Rehnin ”johdolla”, nyt toteuttaa. Tällä tulkinnalla saattaa olla kohtalokkaat seuraukset monille maille. Globaalin kapitalismin tavoitteisiin se kyllä sopii. Raha pääsee jokaiseen maahan, olipa maa miten pieni tai suuri tahansa. Hajota ja hallitse on vanha vallanpitäjien perusohje. Rahalla löytyy klovneja ja narreja globaalin kapitalismin sirkukseen tekemään tarvittavia silmänkääntötemppuja ohjaamalla yleisön huomio hyviin asioihin kuten itsenäisyys, demokratia ja tasa-arvo, juuri silloin, kun nuo hyvät asiat toteutetaan alistamisena, rahan-valtana ja poliittisena sortona.